Tänäkään aamuna en meikkailut saatikka pukeutunut toimistotyöpäivää varten. Havaitsin eilen illalla pyykkejä lajitellessani, että valikoin verkkareita ja muita lököhousuja sen mukaan käyttäisinkö niitä työpäivinä vai pihalla puita pilkkoessa. Tähän on tultu. Verkkareista on tullut suomalaisten uusi kansallispuku. Joku alan yrittäjä voisi ottaa kopin ja suunnitella pieruverkkareita kultivoituneemman etätyömalliston.

Tuumailin, että osan talvella käyttämistäni työvaatteista, kuten neulemekot ja -paidat voi jo huoletta pestä kesäteloille. Seuraavan kuukauden aikana ei taida tulla sellaista tilaisuutta, jossa niitä käyttäisin. Koronakriisi on näyttänyt, miten pienellä vaatevarastolla sitä pärjääkin; eipähän tarvitse uusia ostella, kun kuukausien käyttötauon jälkeen tuntuvat kuin uusilta syksyn tullen.

Elämä on arkipäiväistynyt muutoinkin viimeisen viikon aikana. Tanssiharrastus palasi takaisin etäyhteydellä ja vaaka muistutti siitä, ettei ruokarytmejä kannata kadottaa korona-arjessa. Pelkkiin verkkareihin pukeutuminen on vaarallista, sillä niiden vyötärönauhat eivät kiristä samalla tavalla kuin farkkujen. Puolustauduttakoon nyt vaikka sillä, että pitsan tilaaminen kotiin ei näillä kulmilla onnistu kuin näin poikkeusoloissa.

Korona-arjen käyttäytymismallit ovat liimautuneet tajuntaan kuin kärpänen paperiin. Lauantaina vilkaisin ohimennen televisiota. Siellä oli häät menossa. Ajattelin, että miten nuo voivat pitää häitä, kun paikalla on todellakin enemmän kuin 10 ihmistä. Kaupasta lähtiessä on ihan luontevaa kulkea pullonpalautusautomaatin kautta ulos, koska sen vieressä on lavuaari ja saippuaa. Kahden metrin turvaväliä pidän jo puolisoonkin.

Tänä aamuna maailma uutisineen odotti puhelimessa ja televisiossa kuten edeltävinäkin päivinä. Tilanteeseen on jo sen verran turtunut, ettei todellisuus ahdistanut enää niin paljon. Lamauttava pelko ja epätietoisuus ovat väistyneet korona-arjen tieltä ja luottamus siihen, että kyllä se elämä kantaa, on palautumassa. Siitäkin huolimatta, että ajattelen joka päivä niitä lääkäreitä ja hoitajia pitkin Eurooppaa, jotka ovat musertumassa työtaakkansa alle. Kun tämä epidemiapainajainen on ohitse, toivottavasti hekin pystyvät sanomaan samaa.

Maarit N.

The post Poikkeuspäiväkirja, osa 3 – aamulla ei enää ahdistanut appeared first on SANA PAINAA EDELLEEN.

Poikkeuspäiväkirja, osa 2: Kun elämästä tuli elokuvaa

Tänään on sunnuntai 22.3.2020; huomenna tulee viikko siitä, kun suomalaiset kuuntelivat maan hallituksen pysäyttäviä sanoja valmiuslain käyttöönotosta.

Alkuviikon päivät kuluivat shokkitilassa; mitä tämä tarkoittaa omalle yritystoiminnalle, Suomen ja koko maailman taloudelle, omalle arkielämälle. Selviääkö terveydenhuoltomme tästä, entä jos sairastun itse tai joku läheisistäni sairastuu vakavasti? Tuttu ja turvallinen oli poissa; tilalle olivat tulleet epävarmuus ja pelko.

Itselleni arkirutiinit ovat aina olleet tärkeitä; toistot tuovat turvallisuutta. Torstaina mietin, että nyt on luotava uusi järjestys arkeen ja löydettävä jotain, josta innostua tämän kriisin keskellä.  Pysähdyin miettimään, mitä muutoksia korona itse asiassa omaan arkeeni aiheutti?

Iloa ja innostusta tuova tanssiharrastus katkesi. Paikallislehden töitä tehdään tapaamatta ihmisiä kasvotusten. Ei muuta. Ei muuta konkreettista. Tämän ymmärtäminen helpotti mielen kaaosta.

Pelko tulevaisuudesta ja huoli on kova. Mietin, että tämänkaltaiset kriisit voivat poikia myös jotain uutta. Eli ei pidä lamaantua, vaan miettiä uusia näköaloja, joita kriisi ja uudenlaiset tavat toimia voivat tuoda tullessaan.

Tässä minun vinkkini, miten luoda uutta arkea koronakriisin keskellä:

• Pidä kiinni niistä rutiineista, joista voit. Harrasta edelleen liikuntaa, jos se on osa elämääsi. Monet yritykset tarjoavat nyt liikuntatuokioita netissä. Hyödynnä niitä. Ulkoilu selkeyttää ajatuksia ja jos vaan voit, mene metsään. Mikään ei hoida niin hyvin kuin luonto.
• Pidä huolta itsestäsi. Etätöissäkin ollessa omaa mielialaa voi piristää vähän ehostautumalla, jos se on kuulunut rutiineihisi. Ensimmäinen poikkeusviikko meni itsellä verkkareissa ilman meikkiä. Itselleni nuhjuinen ulkonäkö tuo myös vähän nuhjuisen mielen.
• Yrittäjänä pohdi sitä, tuoko tämä kriisi uusia näkökulmia työhösi tai alallesi? Hulluttele ajatuksilla, se ei maksa mitään, mutta voi tuoda uusi oivalluksia. Mitä uutta kriisi voi synnyttää? Olisiko se jotain sellaista, johon sinun liiketoimintasi voisi tulevaisuudessa vastata? Mitkä asiat saattavat yhteiskunnassamme muuttua kriisin myötä? Itse olen esimerkiksi ajatellut sitä, että etätyön tekeminen koki melkoisen valtakunnallisen koeponnistuksen koronakriisin myötä.

Aurinkoa tulevaan viikkoon.
Näillä ajatuksilla
Maarit N.

The post Kun elämästä tuli elokuvaa appeared first on SANA PAINAA EDELLEEN.

Tänään eletään ensimmäistä päivää, kun Suomeen on julistettu poikkeusolot. Tämä vuosi jää muistoihin vuotena, jolloin elämä mullistui ainakin muutamaksi kuukaudeksi. Koronapandemia tulee mitä suuremmalla todennäköisyydellä muuttamaan maailmaa myös pysyvästi. Tähän poikkeuspäiväkirjaan kirjoitan havaintoja, ajatuksia ja kokemuksia elämästä Suomessa, kun valmiuslaki on otettu käyttöön ensimmäistä kertaa sotavuosien jälkeen.

Suomen hallitus kertoi maanantaina toimista, joilla epidemian leviämistahtia hillitään. Koronaviruksen aiheuttama sairaus on kohtalokkain yli 70-vuotiaille, joten maan johto suosittaa heitä pysymään pitkälti kodeissaan. Koulut menivät kiinni tänään keskiviikkona ja työikäisiä on kehotettu etätöihin, jos se suinkin on mahdollista.

Mitä näistä kehotuksista on seurannut?
Sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä päivitellään, kun työikäinen väestö on sulkeutunut koteihinsa etätöihin lapsiensa kanssa ja seniorit viilettävät pitkin kauppakeskuksia, istuskelevat kahviloissa ja käyvät vaateostoksilla. Eihän tämän näin pitänyt mennä..

Arvoisat seniorikansalaiset,
me työikäiset olemme etätöissä teidän takianne. Jotta te ette sairastuisi ja terveydenhuolto ei kuormittuisi, jotta meillä nuoremmilla sukupolvilla olisi mahdollisuus ottaa epidemia vastaan hitaammin ja hallitummin. Me siis odotamme sairastuvamme teidän puolestanne ja keräämme näin riittävästi laumasuojaa, jotta epidemia talttuisi. Myös meistä työikäisistä osa tulee sairastamaan taudin vakavampia muotoja ja meidän halutaan siitä selviytyvän. Tästäkin syystä on tärkeää, että terveydenhuoltojärjestelmälle suodaan mahdollisuus mahdollisimman hallittuun epidemiaan.

Meistä työikäisistä moni kantaa epidemian vuoksi huolta työpaikkansa tai yrityksensä tulevaisuudesta. Koronavirus on hiljentänyt kaupankäyntiä ja monien yrittäjien työt ja siinä samalla rahantulo on loppunut kokonaan. Jos te seniorikansalaiset ette noudata annettuja ohjeita, työpaikkojen ja yritysten tilanne voi vaikeutua entisestään. Missään nimessä ei ole suotavaa, että Suomessa avoimena olisivat enää ruokakaupat ja apteekit. Me työikäiset yritämme pyörittää maata mahdollisimman normaalisti eri puolilla Suomea, jotta yhteiskuntamme selviäisi tästä poikkeusajasta mahdollisimman vähin vaurioin.

Tiedän, että nyt on elämä tylsää, kun ei ole enää yhteisiä kokoontumisia, eikä kyläilyäkään suositella. Siitä huolimatta, pysykää nyt mahdollisimman paljon pois ihmisten ilmoilta. Maan johto suosittelee, että kaupassa käydään silloin kuin siellä on mahdollisimman vähän muita ihmisiä. Ja jos on aivan pakko. Ulkoilla voi, jos ei mene muita ihmisiä paria metriä lähemmäs.

Tämä aihe mielen päällä tänään erityisesti.

Maarit N.

The post Poikkeuspäiväkirja, osa 1 appeared first on SANA PAINAA EDELLEEN.

”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” -lausahdus on peräisin maailmasta, jossa kuvia katsottiin lähinnä lehtien sivuilta ja kotialbumista. Nykyisin kuvavirta on loputon ja itse kukin ottaa kuvia enemmän kuin koskaan. Laite sekä kuvien ottamiseen että niiden katsomiseen on aina käden ulottuvilla.

Muistatko, mikä kuva viimeksi pysäytti sinut katsomaan sadasosasekuntia pidemmäksi aikaa? Kuvapainotteisessa maailmassa sillä mitä kirjoitetaan on enenevässä määrin merkitystä myös yrityselämässä.

Nordic Business Forumissa puhujana vieraillut Donald Miller auttaa vuosittain yli 3000 yritystä kirkastamaan viestiään tarinankerronnan keinoin. Millerin ydinsanoma on, jos hämmennät viestinnälläsi, menetät pelin.

Yksinkertainen on kaunista tai yrityselämässä tuottoisaa. Yrityksien kotisivuja selatessa selkeän yritysviestinnän merkityksen huomaa nopeasti. Olen törmännyt kotisivuihin, joita joutuu tutkailemaan melkoisen tovin ennen kuin pääsee selville siitä, mitä yritys yrittää myydä.

Yrityksen viestintä ratkoo asiakkaiden ongelmia. Jos sinulla on nälkä, ostat ruokaa. Viestintä rakentaa myös asiantuntijuutta ja vahvistaa luottamusta yrityksen ja asiakkaiden välille. Näin ollen ammattitaitoisesti ja luotettavasti rakennetut tekstit toimivat yrityksen viestinnässä parhaiten. Kuten Miller totesi, nykyihminen ei jaksa miettiä merkityksiä viestitulvan syövereissä.

Tarinankerronta noudattaa Millerin mukaan samaa kaavaa on kyse elokuvasta tai yrityksen viestinnästä. Jokainen tarina tarvitsee sankarin, jolla on ongelma sekä oppaan tätä ongelmaa yhdessä ratkomaan.

Jos haluat apua yrityksesi tarinalliseen viestintään, ota yhteyttä!

The post Sana painaa edelleen appeared first on SANA PAINAA EDELLEEN.

Olin haravoimassa pihaa, kun ystäväni soitti. Hänen mielestään minun kannattaisi ostaa työpaikkani ja ryhtyä yrittäjäksi.

Osakeyhtiö, jonka kustantamassa paikallislehdessä toimin päätoimittajana, tarvitsi kipeästi muutosta omistuspohjaansa ja toimintaansa; osakeyhtiö oli käynyt organisaationa liian raskaaksi ja talouden kulmasta katsottuna jotain täytyi tehdä. Ratkaisuja mietittiin yhtiön hallituksen ja ulkopuolisen henkilön voimin.
Kun yhtiötä konsultoinut ystäväni soitti, ensimmäinen vastaukseni oli tiukka ”ei”. Jatkoin haravointia ja ajattelin. Kymmenen minuutin kuluttua soitin takaisin ja sanoin, että mietitäänpä sittenkin. Osakeyhtiö myi liiketoimintansa ja yritykseni aloitti samana vuonna lokakuun alussa. Minusta tuli paikallislehden kustantaja ja yrittäjä.
Ely-keskuksen yritysneuvoja sanoi toimintaa käynnistellessäni, että yrityksillä on taipumus laajentua. Tuolloin naureskelin ja mietin, että tuskinpa tässä tapauksessa niin tulee käymään. Väärässä olin, jälleen.

Media-ala on elänyt murroskautta jo pitkään. Mainonta ja markkinointi on siirtynyt yhä enemmän digitaalisiin sisältöihin ja muun muassa sisältömarkkinointiin. Tänä keväänä tuli aika ottaa askel eteenpäin ja kehittää yrityksen toimintaa tähän suuntaan. Syntyi Maarit N.

Paikallislehdellä on pitkä ja tärkeä historia Korpilahdella. Koen olevani etuoikeutettu saadessani kirjoittaa ja julkaista alueen tarinoita, kertoa tapahtumista ja ihmisistä. Sisällöntuotannossa muille yrityksille saan käyttää kirjoittajan ja haastattelijan taitojani asiakkaideni hyväksi. Sanoisin, että kirjoitetulla tekstillä on yritysten näkyvyyden ja markkinoinnin kannalta suurempi rooli kuin koskaan aiemmin.

Lue myös

The post 10 minuutin harkinnan jälkeen sanoin ”kyllä” appeared first on SANA PAINAA EDELLEEN.